Aivan niin, nyt olen tuhoon tuomitulla tiellä. Poika on ollut luonani kaksi yötä ja olemme käyttäneet oikeastaan koko tuon ajan vaakatasossa sängylläni. Nukkuen, harrastaen irstauksia ja jutellen. Olen ihastunut poikaan ja olen tunnustanut sen myös hänelle. Ehkä se oli virhe. Hän sanoi olevansa myös ihastunut minuun ja on kyllä kovasti rohkaistunut käytöksessään. Pojassa on selvästi potentiaalia. Kummallakaan ei ole minkäänlaista käsitystä siitä, mihin tämä suhde on johtamassa. Otamme edelleen päivän kerrallaan. Kuinka kornia on se, että soittolistalla soi seksin aikana The Pussycat Dolls:in Don't cha ja Popedan Jos pillua saan?! Nuo aiheuttivat kyllä naurunpyrskähdyksiä kesken sen kaiken ähellyksen.

Olen katsonut yhden kauden Sinkkuelämää lyhyen ajan sisällä, koska kampaajalla lukemani Cosmopolitan kehotti tekemään niin sinkkuvaiheen aikana. Cosmon mukaan täytyisi myös aloittaa ihokarvojen kasvatus ja tutustua vähintään yhteen naapuriin. Ehkä pitäydyn vain tuossa Sinkkuelämää-jutussa :)

Tänään olen todennäköisesti orpo sinkkutyttö, en ole saanut ketään kaveria houkuteltua kanssani ulos. Sotii minun sinkkuiluperiaatteitani vastaan jättää potentiaalinen ilta käyttämättä biletykseen, mutta minkäs teet?